torstai 6. helmikuuta 2014

Viheliäiset porot

Porot oppivat vuosi vuodelta rohkeammiksi. Syötävän haistaessaan ne eivät pelkää koiria eivätkä ihmisiä. Jos ne eivät uskalla tulla valoisaan aikaan ihmisten pihoille, ne tulevat yön pimeydessä. Siinä ei auta koirien vimmattu haukkuminen eikä unenpöpperöisen ihmisen ärjymiset. 

Sunnuntaiaamuna meinasin purskahtaa itkuun. Monen vuoden ajan olen vaalinut jäkälän kasvua aivan tässä pihapiirissä. Poromiehet kävivät pari vuotta sitten, kovan vaatimisen ja patistelun jälkeen, laittamassa aidan kasvi- ja mansikkamaan ympärille. Nyt aitakaan ei estänyt poroja kuopimasta mansikkamaata ja samalla käynnillä häipyivät ne vähäiset jäkälät, joita rantakeinun ympärille oli kasvanut. Kantavaa lunta on niin paljon, että porot pääsivät aidan yli.

Porojen auheuttamista omaisuus- ja henkilövahingoisa käytiin keskustelua muutama viikko sitten Hyrynsalmella pidetyssä yleisötilaisuudessa. Porot tuhoavat vapaasti yksityistä omaisuutta, sekä aiheuttavat mittavan määrän liikennevahinkoja. Porovahingoissa suurimpina maksajina ovat vahongon kärsinyt. Vakuutuksesta mahdollisesti saatava korvaus eikä kata kaikkea  kuluja eikä ylimääräistä työtä ja vaivaa. Moniko meistä huomaa, että liikenne- ja petovahingot koituvat veronmaksajien niskoille. Aivan uusi tieto minulle on kasvinsuojeluaineet. Porot eivät noudata varoaikoja, kun ne pölähtävät maanviljelijän pellolle. Onko luomuruokana mainostettu poronliha, varoajan sisällä tuotettua elintarviketta?

Kokouksen jälkeen eräs Hyrynsalmella satunnainen kävijä keroi paikallislehdessä rakastavansa poroja ja odottavansa niitä pihalleen, poron paskatkaan eivät haittaa. Hän kehotti sopuratkaisuun poronomistajia ja maanviljelijöitä. Hänen mielestään pitää tehdä asialliset, kirjalliset valitukset porojen aiheuttamista vahingoista. Se veisi asioita hyvässä hengessä eteenpäin.

Kokemuksesta voin sanoa, että kirjelmöinti eikä puhelinsoitot useinkaan auta. Puheluihin ei vastata tai esiinnytään hyvin ylimielisesti.  Eivätkä poromiehet käsitykseni mukaan välittäneet edes osallistua em. tilaisuuteen. Siellä olisivat osapuolet voineet yhdessä etsiä ratkaisuja jatkuviin vahonkoihin. Sopia esim. peltojen ympärille laitettujen verkkojen kunnosapitämisestä. Olen aikaisemmin kirjoittanut tässä blogissa (6.4.2013) poromiesten nuivasta asenteesta vahinkoa kärsineisiin sekä petomaisesta asenteesta ahmaa, sutta ja karhua kohtaan. Siitäkin on kekemusta Hyrynsalmella.