Ihana toukokuu

on pian ohi. Alkukesän ihanimpia hetkiä on lintujen muutto ja vihreyden nopea puhkeaminen. Koin kevään kahteen kertaan, koska vietin viikon 20 Helsingissä. Lintujen laulu aamuvarhaisella oli huikeaa, kirsikkapuut kukkivat samoin sipulikut. Valkovuokot täyttivät metsän pohjan ja kielo kehitteli kukkavanojaan. Värien runsaus oli sanoin kuvaamaton. 

   Palatessani kotiin 19.5. ei koivuissa ollut vielä hiirenkorviakaan. Kaikki lumi oli kuitenkin jo sulanut ja järven selkä vapautunut jääkannesta. Tuli ihanat lämpöiset päivät ja yöt sekä vähän sadetta. Aamulla herätessä, illalla vielä paljaisiin koivuihin oli tullut pienet lehdet, jotka parissa päivässä paisuivat lehdiksi. Alkoi nopea kasvu. Vihreys tunki metsään ja pelloille. Pihamaa puhkesi kukkaan; narsissit, kevätesikot, leskenlehdet, ruttojuuri, maahumala, vuorenkipi. Väinönputket ja lipstikka kurkottivat varsiaan kohti aurinkoa. 

   Minulla alkoi kiireinen aika. Kasvihuoneeseen piti saada siemenet itämään, perunanmukulat mullan alle ja kasvimaan penkit kylvökuntoon. Koleat päivät keskeyttivät istutuspuuhani, mutta luonto jatkoi pöyhistelyä. Tuomi, lemmikit, oravanmarjat puhkesivat kukkaan ja pihlaja työntää myös nuppujaan esille. Pian pihan täyttää vieno karvasmantelin tuoksu. Jos lisää kakkutaikinaan pihlajan kukkia niin kakkussa maistuu myös karvasmanteli. 

Lipstikka

Väinönputki helatorstaina 29.5.

Väinönputki 9..5.

Aikaiset kevätkukkaset

Vappu tuli ja meni kylmänä ja sateisena. Riehakkaaseen vapputunnelmaan oli vaikea yhtyä täällä metsän keskellä. Kun itse istuksii tuvan lämmössä, sitä ihmettelee eläinten ja kasvien suunnatonta sinnikkyyttä. Niiden kevättouhut jatkuvat kaikesta huolimatta. Takaisin eivät ole linnutkaan palanneet. Koko ajan vain lajimäärä kasvaa luhdalla. Vesilintuja on paljon ja myös kahlaajat tulivat aikaisin. Lokkien kirkuna kuuluu pitkälle. Kurjet, joutsenet ja osa hanhista ovat jo lähteneet pesintäpaikoilleen. Ne vain levähtävät tässä luhdalla. Onneksi viime kesinä on ainakin yksi pari joutsenista ja kurjista jäänyt myös pesimään tähän lähelle. Niiden touhuja on kiva seurata syksyyn asti. 

Sain napattu tämän kuvan kurkiparven lähdöstä luhdalta. Ne nousivat siivilleen meidän rannasta. Näin ylös ne ehtivät

kiertää ilmavirran mukana, ennenkuin sain kameran esille. 

Krookukset kukkivat lumen keskellä. Maahumala ja akankaali ovat jo versoneet  uusia lehtiä.