Tulvat

Parina viime päivänä on tiedotusvälineissä kerottu ja näytetty kuvia tulvista pohjoisessa Suomessa. Kodistani noin 50 km pohjoisempana Hossassa on kuulema laiturit ja veneet vaarassa. Vettä on siellä enemmän kuin vuosikymmeniin. Meillä tilanne ei ole ainakaan vielä mitenkään uhkaava, vaikka vesi onkin järvessä noussut valtavalla voimalla ja nopeudella. Vielä mahtuu vettä Kiantaan, kuten eräs fbkaveri totesi.

Viime yönä jäät olivat lähteneet järven selältä. Jään on täytynyt olla ihan höttöä, kun noin helposti lähti. Ei tuulta, ei auringonpaistetta mutta kylläkin taivaalta vettä.

Koivut ovat jo aivan pienellä hiirenkorvalla, peltokortteen itiötähkät ovat nousseet ja keväpiippo aukaisee pian vaatimattoman näköiset kukkansa. Puutarhakasveista krokukset jo kukkivat ja narsissien varret nousivat kuin taikaiskusta maan päälle. Edellisenä päivänä niiden päällä oli vielä lumikerros. Raparperin alut henkuvat punaisina mustasta mullasta, samoin lipstikan alut.

Myyriä on paljon joka paikassa. Ne ovat myllänneet kasvimaat ja kukkapenkit. Valkoapila näyttää olevan niiden herkkua. Kaikki on syöty maan tasalle ja osa istutuksista on kaivettu ylös maasta. Yleensä kasvit ovat kuitenkin sitkeitä uusiutumaan, joten pidän peukkuja.

Valkoiset möykyt eivät ole jäätä vaan vaahtoa, joka ajautuu virran mukana läheiseltä koskelta. Koski on toistaiseksi pysynyt uomassaan, mutta vauhtia ja kovaa pauhua koski pitää.

Pelkokortteen itiötähkiä ja ruusujuuren alkuja.

Lipstikka.

Narsissit.

Sipulit on kaivettu ylös ja niitä on kerätty tällaisiin kasoihin ympäri kukkaketoa.

Yllätys äitienpäivänä

Sunnuntai 10.5. oli Kainuussa aurinkoinen päivä. Kevät eteni isoin harppauksin ja ulkotyöt etenivät mainiosti. Yllätys sukelteli meidän ihka omassa uima-altaassa. Useita tunteja se jaksoi kovasta virtauksesta tai juuri sen vuoksi sukeltaa kerta toisensa perään. Nostiko virta jotain syötävää joen pohjalta vai olivatko pikkukalat vaikeuksissa virran kanssa. Isokoskelo näytti olevan yksin, mutta luhdalla on tällä hetkellä niin paljon lintuja, että puolisokin saattoi olla jossain lähellä. Tummat linnut kätkeytyvät lähes huomaamattomaksi tummaa turvetta vasten. Isokoskelo taas yritti piiloutua vielä jäljellä oleville valkeille paikoille.

Kovat virtaukset ovat joskus kalaparville vaikeita ylitettäviä. Muutamina vuosina olemme olleet lippoamassa kuoretta Runtinansalmessa. Silloin pientä kalaa saadaan saavitolkulla. Tämä kalastusmuoto vaatii aivan tietynlaiset olosuhteet, joita ei esiinny kaikkina keväinä. Kalaparvi yrittää nousta vastavirtaan ja kohtaa voimakkaan virtapaikan tai peräti putouksen, josta pitää päästä yli. Kalojen kerätessä voimia ylitykseen parvi kasvaa virran alapuolella ja silloin kalastajien on siitä helppo haaveilla nostaa kalaa.

Ihana toukokuu

Tätä samaa otsikkoa olen käyttänyt monena vuonna aikaisemminkin. Toukokuu vain on sellainen riemun antaja vuosi vuoden perään. Lumet lopultakin sulavat ja virheys voittaa alaa koko ajan. Järvi ei vielä siinnä sinisenä, mutta luhdan musta turve tunkee jo jään läpi. Linnut ovatkin luhdalla lisääntyneet. Eilen etelätuuli siivitti ainakin yhden ison hanhiparven pihan yli. On se sykähdyttävä näky, kun kymmeniä matalalla lentäviä isoja lintuja lipuu ylitse. Mahtavatko ne pitää yhteyttä toisiinsa, kun koko ajan ryhmästä kuuluu kaakatusta. Parven lähestymisen kuulee jo kaukaa. Tällä hetkellä luonnossa on paljon ääniä tunnistettavaksi. Joutset pitävät tapansa mukaan kovaa meteliä, kurkien äänen kuulee kilometrien päästä, kuovit valittavat jatkuvasti ja ransipi toistaa lyhyttä säiettään. Vesilinnut ja useat kahlaajat ovat kovin hiljaisia verrattuna näihin paljon itsestään melua pitäviin lajeihin. Pikkulinnutkin ovat niitä paljon äänekkäämpiä. Niiden tirskutustaa ja soljuvia lurituksia onkin ilma pullollaan. Kovin huonosti erotan pikkulintuja lauluäänen perusteella, mutta yhden linnun ääntely poikkeaa paljon muiden visertäjien helinästä. Järripeipon ryystämisen erottaa helposti ja sen olen oppinut tunnistamaan kaikista muista tirskutuksista. 

Kuva otettu 5.5.15

Kuva otettu 6.5.

Kuva laiturin alta tänään 9.5.15. Jouduimme korjaamaan laituria, koska jää ja iso lumikuorma oli vääntänyt sitä pahasti. Työ on tehtävä nyt, kun jää vielä kantaa eikä vesi ole noussut. Myöhemmin joutuisi möyrimään rantaliejussa.

Hitaasti etenee kevät

Talvella satanut runsas lumi ei tahdo sulaa. Kainuu on lisäksi saanut Vapun aikaan ja vielä keran sen jälkeenkin uutta valkeaa lunta oikein roimasti. Uusi lumi kuitenkin sulaa yllättävän nopeasti, kun aurinko helottaa ja lämpö nousee yön pakkasen jälkeen. Äsken säätiedotus lupasi ensiyöksi 5 astetta pakkasta, mutta päivälämpötilaksi jo 5-10 astetta seuraaviksi päiviksi. Sellaisen lämmön jo luulisi sulattavan kovaksi painuneen vanhan lumenkin meidän pihasta. Odotan niin kovasti, että pääsen haravoimaan ja laittamaan siemeniä kasvihuoneeseen. Kasvimaalle ei pitkään aikaan ole asiaa, vaikka nostimmekin jo siemenperunat kuopasta itämään.

Kajaaniin on meiltä matkaa 150 km. Lähdimme aamulla klo 8 maissa ajamaan pitkin valkean lumen peittämää tietä. Ohut lumikerros ehti sulaa jo ennen kuntakeskusta, mutta 5-tien varrellakin oli vielä runsaat lumikinokset. Kajaanissa lunta ei näkynyt ja vedet olivat auki. Meillä voi vielä käydä pilkillä. Noinkin lyhyellä matkalla olivat erot kevään edistymisessä suuret.

Vapunaattona 30.4. oli maassa 11 cm uutta valkea lunta.

Seuraavana päivänä lumi oli sulanut jo puista. Joki on auki ja kosken voimakas pauhu kuuluu pitkälle. Kuva otettu 1.5.

Meidän uima-alla eli tuo mutka laiturin edessä on täyttymässä. Pian pääsee uimaan, jos uskaltautuu hyiseen veteen jäälauttojen kanssa. Telkät ja sinisorsat uiskentelevat joessa. Ne vahtivat tiiviisti tuttuja pesäpaikkojaan, ettei vaan kukaan valloita sitä. Kuva otettu tänään 6.5.15

26.4. oli aivan upea auringonpaiste. Pilkimme useita tunteja. Nuotio piti laittaa jäälle, koska rutikuivaan metsään ei tulia uskalla laittaa.

Tämä kuva on napattu 6.5. omalta pihamaalta. Lumi näyttää nyt sulavan nopeasti ja pihalla on jo suuria pälviä. Pystyin jopa haravoimaan tien pieliä. Lumi on sulanut kokonaan vain auratuilta alueilta.

Pääsiäisenä 6.4. oli kova hankiekeli. Edellisenä päivänä olivat joutsenet kuitenkin jättäneet jälkensä lammen jäälle.