Ihana aamu

Ennen seitsämää aamulla olin jo hiihtämässä. Yöllisen pakkasen jälkeen lumi oli karheaa ja piti kovaa rahinaa suksien alla. Aamun ensimmäinen yllätys oli ettei joen yli enää päässyt. Eilinen sade ja sulavedet olivat vain riitteessä. En viitsinyt kastella jalkojani, joten kiersin joen. Silloin kuulin kurkien huudon. Komeina ne seisoivat muutaman sadan metrin päässä minusta. Käänsi taas suuntaa ja pujahdin metsän suojaan, siinä toivossa, että pääsen lähemmäksi kuvaamaan kurkia. Onneksi luistelusukseni kantoivat minut myös metsässä. Kurjet olivat kuitenkin jo lähteneet, kun pääsin takaisin järven rantaan. Seuraavaksi alkoi metsän takaa kuulua tutuksi tulleet joutsenen toräykset. Kavoin jo kameran esille ja odotin paikallani. Nyt sain napattua kuvan. Välillä pysähdyin kuuntelemaan, koska sukset pitivät niin kovaa ääntä, ettei muita havaintoja pystynyt kuulemaan. Sainkin korviini teerien pulinan läheisellä suolla. Niitäkin olisi hauska saada kuvattua, mutta turha toivo tällaisella kelillä. 

Kotiin palatessa ohitin kaksi joutsenta, jotka lepäilivät aamuauringossa. Lisäksi näin pienen hansiparven lennossa kotipihamme yli. Innostuneena ja onnellisena kevään nopeasta etenemisestä palasin hiihtolenkiltäni.