perjantai 27. helmikuuta 2015

Kuollut poro

Suvisäät ovat sulattaneet ja tiivistäneet Kainuun paksua lumikerrosta. Vielä ei kunnollisia hankikelejä ole ollut, mutta järven jäällä on silti mukava hiihtää. Leveillä ja pitkillä retkisuksilla lumi kantaa hyvin eikä nollakelillä tarku suksien pohjiin. Yleensä hiihdänkin tasaisella jäällä, mutta tänään lähdin kokeilemaan metsään lumen kantavuutta.
Retki oli hyvin yllätyksellinen. Hiihtäminen sujui hyvin. Parinsadan metrin päässä kotipihasta törmäsin poron raatoon. Siltä oli pää viety, sen pystyi havaitsemaan vaikka ruho oli osittain lumen peitossa. Lenkkikaverini Omppu (jämtlanninpystykorva) oli kovin kiinnostunut ruhosta. Minua kiinnostivat jäljet joita oli paljon ympäristössä. Ahma tai useampi oli paljon liikkunut lähistöllä. En osaa päätellä onko poro kuollut auton tönäisemänä vai sairaana. Noin viikko sitten lähes samassa paikassa järven jäällä lojui kuollut hirvi. Se oli kuulema kuollut johonkin sairauteen.








sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Lähes mahdoton tehtävä


Lumen kanssa on tänä talvena tehty töitä enemmän kuin moneen vuoteen. Lähes päivittäin on pitänyt lumityöt tehdä, jos mieli päästä liikkumaan pihassa ja tiellä. Viime päivinä on täytynyt tehtä lumityöt kahdesti ja tänään olisi pitänyt olla jatkuvasti kolan kanssa liikkeellä. Kun on saatu tie auki ja rapun edusta puhtaaksi, niin on aloitettava alusta. Toivotonta. 

Polku kellarille.


Lumikinos roikkuu autotalli katolta.


Kellarin sisäänkäynti.




Koivut nuokkuvat.


Tämän päivän ensimmäisen kolauksen saalis. 


Pienimmät puut hautautuvat lumeen.