Jääkelloja -kukkia

Tänään näyttää siltä, että talvi etenee juuri sopivalla tavalla. Öisin on ollut pakkasta joka on jäätänyt matalat lahdet. Järven selät ovat vielä auki, mutta jos pakkasyöt jatkuvat niin pian nekin saavat jääkannen. Liikkumisen kannalta on tärkeää, että järvi ja suot jäätyvät kunnolla ennen lumen tuloa. Jos nyt jään päälle sataisi paksu lumikerros se ei enää jäätyisi kunnolla ja jää olisi heikko koko talven. Jäällä liikkuminen oli epävarmaa ja hankalaa. Siellä ei tahdo päästä eteenpäin jalan, suksilla eikä moottorikelkalla. 

Pakkanen ja vesi yhdessä tekee luontoon erikoisia jääkelloja ja -kukkia. 

Luhta hehkui syksyllä oranssina ja lainehti sitten ruosteenruskeana. Nyt luhta on saanut huurteisen hunnun.

Jää rannassa kantoi eilen jo ihmisen. Niitimme heinää  ja kärräsimme uuden kompostin alustaksi. Tästä heinästä olen punonut myös kransseja joita voi koristella monin tavoin. Käytän yleensä sammalta, puolukanvarpuja ja käpyjä. Siniset katajanmarjat ovat kauniita kransseissa sekä kuivatut pihlajanmarjat. 

Onnen pipanoita

Tänään taivas on pitkästä aikaa korkealla ja kirkastaa maiseman. Aamu kahdeksalta se oli laimean mustikkamehun ja hailakan  Karjalanruusun terälehden värinen. Yöllinen pakkanen oli kuivannut paikat ja oli riemullista kävellä kuivaa tietä myöten. Eilen tuhruisen harmaat pilvet roikkuivat melkein puiden latvoissa ja laskivat alleen painavan vesilastinsa, ei tehnyt mieli lähteä ulos. Kilometrejä käveltyäni saavuin sovitulle nuotiopaikalle.  Pakissa kiehui jo vesi. Pian saisin kuksaani höyryävän kahvin. Hiljaisina nautimme kahvin ja tuijotamme tuleen. Lähistöllä tikat nakuttivat haavan kylkeä. Sitten lehahtavat kuukkelit meitä katsomaan. Ajokoiraskin tulee nuotiolle. Se ei ollut löytänyt jänistä. 

Melkein yhtä paljon nautin kahvista Fatzerin kahvilassa. Lapsenlapseni toivovat yhteistä "kahvihetkeä" kun käymme yhdessä kaupungilla. Ihmisten paljous ja puheen sorina on pieninä annoksina kiva vastapaino erämaan rauhalle. Eniten iloa tuottaa lasten kiihkeät ilmeet ja eleet, kun he yrittävät päättää mikä herkku olisi parasta. Päättäminen on joskus niin vaikeaa, että jäämme jonon tukkeeksi. Lopulta päätös syntyy ja lapset ryntäävät etsimään istumapaikkaa täpötäydestä salista. Mummo tilaa itselleen vain kupillisen tavallista kahvia. Kokemuksesta olen oppinut, että lasten valitsemista leivonnaisista riittää meille kaikille. 

Ensilumi satoi 16.10. Isot hiutaleet putoilivat ja värjäsivat luonnon valkoiseksi. Sitä kauneutta kesti vain muutaman tunnin. Lumi muutui ikäväksi märäksi sohjoksi. Seuraava lumikerros peitti paikat 17. ja 18. päivän välisenä yönä. Se lumi kesti maassa runsaan vuorokauden. Vielä ei ole kuitenkaan aika nostaa venettä. Siikaverkot ovat vielä järvessä. Veneet nostetaan vasta, kun järvi jäätyy kunnolla. Tuoretta kalaa yritetään saada mahdollisimman kauan ennen pysyvän jääkannen muodostumista. Kalastamiseen tulee joka tapauksessa tauko ennenkuin jää kestää ihmisen ja päästään laittamaan  talviverkot jään alle. Toivottavasti tulee kunnon jää. Viime talvena ei tullut kunnon jäätä ollenkaan eikä verkkoja saatu järveen lainkaan. Talvikalastus on meille niin tärkeä harrastus ja ruuan antaja, että tuntui oudolta, kun ei tarvinnut käydä verkoilla palelemassa. 

Maurinmalva kukkii vielä lumen allakin.

Hiljaisuus

Aamulla lähdin soutamaan, koska järven pinta oli niin tyyni ja soutaminen on sopivaa vaihtelua kutomisesta jäykille hartioille. Tyynellä säällä soutaminen on helppoa, vene kulkee lähes sinne minne haluaa, laineet eivät kuljeta venettä oman tahtonsa mukaan. Soudin pitkälle lahden perukkaan. Siellä tahtomattami säikytin lentoon sen lahdelle ilmestyneen yksinäisen joutsenen. Vihaisen kaakatuksen myötä joutsen lenti ylitseni pois näkyvistäni. Pysähdyin kuuntelemaan. Sitten ei kuulunutkaan enää mitään, ei niin mitään. Ei liplatusta, ei tuulen suhinaa, ei eläinten eikä liikenteen ääniä. Kelluin veneessä omien ajatusteni kanssa pitkään. Lopulta nousin maihin ja poimin suuhuni makoisia puolukoita. Silloin puhelin povitaskussani pärähti soimaan kaiken sen hiljaisuuden keskellä. Säikähdin. Piti lähteä kiireesti kotiin hakemaan koiraa. Vanhin koirista oli väsähtänyt juoksuhirven perässä. Levännyt koira piti viedä metsään. Soudin niin kovaa kuin jaksoin pari kilometriä. 

Vuosien ajan olen kuvannut sekä kerännyt kantoja ja juurakoita. Ne kiehtovat minua. Usein ne ovat minun silmääni kauniita. Vuodet ovat muuttaneet niitä, vaikka sitkeitä ne ovat kestämään luonnonvoimia. Ei turhaan sanota, että sitkeä kuin tervaskanto. Tänään otin kuvia vedessä ja vesirajassa olevista kannoita. Ne ovat uhmanneet aikaa jo yli 50 vuotta. Silloin puut kaadettiin, koska vedenpinta nousi uuden voimalaitoksen vuoksi. Kannot ovat kestäneet vedenpinnan jatkuvan vaihtelun. Välillä ne ovat kuivalla maalla välillä veden alla, kuten tänä kesänä. Järven vedenpintaa säännöstellään voimalaitoksen tarpeiden mukaan.

 

Yksinäinen joutsen

Tänä syksynä hirvijahti sujui nopeasti miesporukalla, johon mieheni kuuluu. Porukan kaatolupien määrä edellisen vuodesta 52:sta putosi 21:teen eläimeen. Viime vuonna metsästettiin viimeistä vasaa vielä aivan joulun alla, pakkasessa ja lumessa rämpien. Nyt näyttää jahti päättäyvän tällä viikolla. Tänään mieheni onnistui kaatamaan vasan. Kaatolupa on enää yhden aikuisen hirven kaatamiseen. Tapana on, että ampuja saa pitää ruhon sisäelimet, jos tahtoo. Juuri äsken puhdistin sisäelimet; sydämen, maksan ja munuaiset sekä kielen. En osaa laittaa (enkä opettele) mykyrokkaa, jota anoppini teki joskus 1980-luvulla. Mielestäni maittavampaa ruokaa valmistan uusin reseptein. 

Nopeasti muuttolintujen lähdön jälkeen palasivat pihaan hömötiaiset ja talitintit. Hömötiaisen vieno ääntely kuuluu, mutta itse lintua on vaikea havaita. Niin nopeasti se pyrähtelee oksistossa. Talitintit sen sijaan ovat rohkeita. Ne istuvat ikkunalaudalla ja kurkkivat ikkunasta sisään. Ne lentävät taitavasti aivan ikkunoiden lähellä, mutta harvoin ne törmäävät ikkunoihin. 

Tänään näin vielä yksinäisen joutsenenkin. Luulin jo niidenkin lähteneen etelään, koska muutamaan päivään ei ole kuulunut voimakasta kaakatusta eikä  räpylöiden läpsytystä järven pintaan, joutsenten noustessa lentoon. Yleensä lahdella viihtyy lintupari. Joinakin kesinä ne saavat poikasia, mutta enemmän on kesiä, jolloin poikasia ei tule. Silti linnut vahtivat laajaa reviiriään hyvin tarkasti. Lahdelle pyrkivät linnut karkoitetaan nopeasti olipa yrittämässä parvi tai yksinäinen joutsen. Kerran katselimme rantakeinusta, kun joutsenpari nokki henkihieveriin yksinäisen joutsenen. Kun se yritti nousta lentoon, niin se estettiin tarttumalla nokalla räpylään. Koska lahdella oli tänään kovin rauhallista, arvelen pariskunnan jo lähteneen pois. Muuttomatkalla oleva lintu saa rauhassa levähtää rannassamme. 

Törmäpääskyjen pesäkoloja.