Oi, ihana toukokuu!

Käväisin eteläsuomessa katsomassa kevään vihreyttä ja kukkarunsautta. Ero on suuri näin toukokuussa. Kuopion kohdalla koivut olivat jo lehdessä ja vähän etelämpänä tuomet kukkivat. Helsingissä oli todellinen väriloisto talojen pihoissa Roihuvuoressa. 

Kainuussa koivu on saanut pienet lehdet, mänty alkaa kukkia ja nurmi vihertää. Alueelle tyypillisistä kasveista, mustikka, juolukka ja suokukka aloittelevat kukintaansa. Pajut ovat pörheinä ja muutamat metsäorvokit ovat jo aukaisseet siniset silmänsä. Pihallamme kukkivat narsissit, kevätesikot, vuorenkilvet, valkovuokot ja ruttojuuri. Kaikki pihakukat on tuotu muualta ja ovat oivallisesti löytäneet paikkansa muun kasvillisuuden joukossa. Samanlainen tuontikasvi on leskenlehti, jonka kukinta tuli ja meni matkani aikana. 

Kuva otettu tänään 26.5.

Liperin kasvusto oli tämän näköinen  8.5.

Liperi tänään.

Pajujen taakse on pujahtanut 11 viikon ikäinen ajokoiranpentu.

Matkani aikana myös järvi täyttyi. Tänä keväänä vettä ei ole yhtä paljon kuin viime keväänä. Silloin laiturikin oli osin veden alla. Nyt vesiraja jää parin metrin päähän rantapenkasta. 

Luhta on talven jäljiltä vielä ruskea. Pian se kuitenkin henkuu kauniin vihreänä. Vaalea juova takana, metsän rajassa on aamuauringon valaisema kaistale. 

Perjantaina 24. päivänä, aamu kuudelta tienoon peitti sakea sumu. Vielä tuntia myöhemmin sumu leijaili järven yllä. Olo oli aika aavemainen, koska sumun keskeltä kuului kirkkaana lintujen äänet. Kuovit ja rantasipit pitävät eniten meteliä itsestään. 

Tämän sumukuvan kone teki yhdistämällä kaksi kuvaa. Yhteen kuvaan en saanut  kaaren molempia päivä mahtumaan. 

Vene vesille

Joki on täyttynyt, vaikka lumi eikä jää ole kokonaan sulanut. Muutaman kilometrin päässä oleva järven selkä on vielä jään peittämä. Luhta on osin paljaana jäästä ja kuhisee lintuja, mutta niiden havaitsemiseen tarvitaan hyvät kiikarit tai kaukoputki. Tumman turpeen seasta vain lokkien vaaleat hahmot ja joutsenet erottuvat selvästi. Töyhtöhyyppä, kapustarinta, valkojalkaviklo, rantasipi sulautuvat taustaansa tehokkaasti. Joessa uiskentelevat sinisorsat, tavit, telkät ja jouhisorsat. Kuovi nousee siivilleen ja kuuluttaa kuui-kuui-kuui ja lopuksi pulputtaa. Kurjet tanssivat ruovikon reunassa ja kuuluttavat itsestään kovalla äänellä. Eniten kuitenkin pitävät meteliä lokit ja joutsenilla on kovaäänisimmät töräykset. Hanhien äätely on helppo tuntea. Ylipäätään luonnossa on nyt ääniä paljon. 

Ihmeekseni näin tänään ensimmäisen haarapääskysen ja sammakon. Jos pääskynen tuli jäädäkseen on se todella aikaisin liikkeellä. Yleensä haarapääskyt tulevat tälle korkeudelle vasta viikolla 20 ja 21. Järripeippo  puolestaan on aloittanut ryystämisensä normaalisti huhtikuun viimeisinä päivinä, nyt sen ääntelyä ei ole kuulunut. 

Pihaa olen haravoinut sitä mukaa kun lumi sulaa. Kuivuneen karikkeen alla on merkkejä uudesta kasvustosta. Pisimmällä on lipstikka eli liperi ja suolaheinä. Molempien silmut pullistelevat punaisina. Ilokseni huomasin, että mansikat ovat talvehtineet hyvin, ei yhtää kuollutta kasvia. 

Muuttolintujen paratiisi. Vierailevia lintulajeja on useita kymmeniä. Lintujen määrää on vaikea arvioida, koska muutto tapahtuu viikon kahden aikana. Kun vesi nousee järveksi, jäävät vain muutamat vesilinnut ja joutsenet pesimään alueelle. 

Kuva otettu 8.5.