Valot taivaalla ja kumeaa jyrinää

Toissayönä heräsin ukkosen jyrinään. Puolinukuksissa tajusin sen uneksi, mutta samassa näin ikkunasta taivaalla liikkuvat valot. Nousin ylös ja kiersin kaikki huoneet. Joka suunnalla leimusi. Näytti siltä kuin isoilla valonheittimillä valaistaisiin tähtitaivasta. Revontulet liikkuivat nopeasti pitkinä kiiloina ja juovina. Tällä kertaa ne eivät edenneet värikkäänä, aaltoilevana nauhana taivaanrannassa, kuten revontulet yleensä kuvataan. Täytyy opetella yökuvaaminen, jospa saisi vangittua viime yön kaltaisen ilotulitukset kameralla. 

Uneeni tullut ukkosen jyrinä voi johtua järven jään ääntelystä. Kun alkutalvella pakastaa jää pitää meteliä. Se on kumea ääni, joka kiirii kilometrien päähän. Jäällä liikkuessa joskus säikähtää, kun ääni tulee aivan kohti ja lopulta jalkojen alle räsähtää railo. Järki sanoo, että ei  mitään vaaraa ole, mutta ääni on joskus todella pelottava. Tätä meteliä on kestänyt nyt pari yötä ja päivää. Pakkasta on ollut maanantain vesisateen jälkeen muutamasta asteesta noin 10 asteeseen.
Ajattelin aamulla lähteä luistelemaan. Kauempaa katsottuna jään pintä näyttää sileältä, kun viime viikolla satanut lumi suli vesisateessa. Pian huomasin, että jää on kaikkea muuta kuin sileä, mutta liukas se on. Pysyin pystyssä kenkiin kiinnitettyjen liukuesteiden ja kävelysauvojen varassa. Jään pintaan oli jäänyt kaikkien siellä liikkuneiden eläinten jäljet. Lisäksi sulavesi oli jäätynyt laineille ja ilmakuplat lisäsivät jään pinnan rosoisuutta. Siitä huolimatta järven jäällä on mukavampi liikkua, kuin jäisellä maantiellä. Ei tielläkään pysy pystyssä ilman lisävarusteita eikä siellä tähän vuodenaikaan ole mitään mitä mielenkiintoista tarkkailtavaa. Paitsi se, onko aura-auto kulkenut tai onko hiekotettu. 

Teeret ovat tässä tepastelleet. 

Lähikuvasta huomaa kuinka jäljet ovat jäätyneet koholle. 

Kesästä talveen, vaokuvia

17.7.2012

26.9.2012

13.10.2012

24.10.2012

30.10.2012

11.11.2012 

Lumiaita ja ketunkolo

Viime yönä oli pakkasta 16 astetta. Järven selkä lainehtii vielä eikä jäätyminen oli lähellä, koska taas tulee suojakelit ainakin sääennustuksen mukaan. Lumitöitä on tehty jo useana päivänä. Eilen laitoimme lumiaidan. Se helpottaa vähän lumitöitä talvituiskulla. Silloin kun tuuli puhaltaa järveltä eli etelä-lounas suunnalta lumi tukkii tien kokonaan. Joskus jopa metriseen kinokseen ei pysty mönkijä eikä lapioida jaksa. Jos näin tapahtuu, ei pääse kotoa mihinkään, ennenkuin naapuri käy linkoamassa tien. Lumen paljoutta tiensuussa lisää vielä aura-auto, joka heittää lumet tieltä jo ennestään paksun lumikerroksen päälle. 

Lintujen syöttöpaikalle ovat löytäneet tiensä niin pienet linnut kuin vähän isommatkin. Kuukkeli ajaa pois tiaiset ja närhet kuukkelin. Närhiä on käynyt erityisen paljon. Yhtä aikaa saatta näyttäytyä neljäkin närheä. Tikka vierailee myös hirven rasvan kimpussa. Tiaiset ja tikka mahtuvat ruokailemaan yhtä aikaa.

Kävelin tänään ensimmäistä kertaa lahden yli jäätä myöten vastarannalle.  Lumipeitteessä näkyi selvästi jäniksen ja ketun jäljet. Seurasin ketun jälkiä jotka johtivat vanhalle ketunkololle. Se on ollut asumaton jo monta vuotta. Tämä kettu ainakin oli kurkistanut pesään, nuuhkaisi ja poistui.

Valkeita eläimiä

Pari päivää maisema Kainuussa on ollut valkea. Saa nähdä joko tämä lumi jää pysyväksi. Tähän mennessä satanut lumi on sulanut melkein saman tien. Nyt on valkeiden eläinten helppo piiloutua pedoilta. Riekot ja jänikset ovat jo vaihtaneet talvipuvun päälleen. Onnistuin toissapäivänä yllättämään kaksi riekkoa, jotka kiroten nousivat siivilleen. Samoin sain lentoon muutaman pulmusen. Pulmunen on lintu jota yleisimmin näkee keväisin. Silloin ne kaartelevat taivaalla niin, että valkeat rinnat vain välkähtelevät. Aikovatko nämä yksilöt jäädä talvehtimaan vain onko niiden muutto vain myöhässä. 

Tämän kuvan kaappasin Googlen kuvahausta.  

Tämä pulmunen on kuvattu kotipihassa keväällä.