Mainio hiihtokeli

Maisema on hämärä ja harmaa. Hiihtokeli oli kuitenkin mitä mainioin. Joulun ajan vesisade sulatti isoimmatkin kinokset. Muutaman  vuorokauden pieni pakkanen on tehnyt lumelle kovan pinnan. Hankiainen on outo ilmiö tähän aikaan vuodesta. Umpihankeen hiihtäjälle se tervetullut aina. Se helpottaa liikkumista. Hangelle satanut lumi on nyt  kuin puuteria tai samettia, siis jotain hyvin kevyttä ja pehmeää. Puuterikerros on vain muutaman senttimetrin paksuinen, joten ladun tekeminen koskemattomaan lumeen oli kevyttä. Eilen verkoilla käydessämme järven hyhmäpatja ei vielä kantanut jalankulkijaa, vaan pahimmoilleen upotti lähes joka toisella askeleella. Tänään järven selälläkin oli hyvä hiihtää, suksi kantoi eikä vettä noussut ladulle. Vuosikausiin en ole käyttänyt mitään voiteita eräsuksien pohjassa. En tänäänkään, silti luisto oli mahtava eikä mitään tarttunut suksien pohjiin. Jipii - hiihtäminen on kivaa!

Lumi suli vähiin metsistä. Suolla varvut ovat esillä. Ne eivät hiihtämistä haitanneet. Hanki kantoi ja puuterilumi luisti suken alla.