Tänään sataa

Tuuli puhaltaa voimakkaasti järveltä. Lehtien haravoiminen on aivan turhaa puuhaa tänään. Muutenkin normaali päivärytmi on aivan sekaisin. Silmäni ovat hiekkaa täynnä ja päässä humisee. Syynä on seitsämän viikon ikäinen koiranpentu. Haimme sen eilen kasvattajalta. Yöllä en ole nukkunut juuri ollenkaan eikä päiväunikaan onnistunut. Juuri kun saan unen päästä kiinni, pentu aloittaa vimmatun uikuttamisen. Sillä on ikävä kahdeksaa sisarusta ja emää. Uusi paikka on outo, mitenkä sitä ikävää koiranpentu muuten ilmaiset kuin ääntelemällä. Haukkuminen ei vielä onnistu niin ääni muuttuu ihmisen korvissa ärsyttäväksi ulinaksi. Kokemuksesta tiedän, että tätä on kestettävä muutama päivä. Sitten pennun ikävä hellittää ja uuden kodin tavoista tulee rutiineja. 

Lauantaina oli taas Kevätseuranta päivä. Lintujen kirjo on luhdalla lisääntynyt sitä myötä, kun lumi hupenee. Kuiveja, töyhtöhyyppiä, sinisorsia ja telkkiä on jo tullut. Kurjet ja porot laiduntavat myös rinta rinnan luhdalla. Yhtään kahlaajaa en ole vielä nähnyt. Mutta perhosen jo näin lehtelevän tiepuolessa. Se oli Suruvaippa, jolla on tosi hyvä maastopuku, kuten kuvassa näkyy.

Joki alkaa meidän kohdalla olla täynnä. Suurimmat jääpadot ovat purkautuneet ja jään viimeiset rippeet sulavat nopeasti. Jos haluaa niin laiturilta pääsee jo uimaan. 

Kuva otettu eilen 28.4.