Jääveistoksia

Kainuunkin korkeudella ovat säät vaihdelleet valtavasti tänä talvena. Lunta on satanut, mutta seuraavalla viikolla se on sulanut lähes olemattomiin. 

Viime viikolla moottorikelkka kynti syvällä sohjossa jättäen peräänsä väylän, joka heti täyttyi vedellä. Jo parin pienen yöpakkasen jälkeen väylä kesti potkukelkan ja ihmisen painon. Jää ritisi ja rätisi, mutta ei pettänyt kulkijan alla. 

Sunnuntaina jää kesti jo moottorikelkan ja kaksi matkustajaa. Oli hienoa viilettää pitkin jäätä. Viima humisi korvissa ja pyyhki kasvoja, mutta ei ollut kylmä. Vaikka aurinko ei näyttäytynyt, niin jäälle oli tullut harvinaisen paljon ihmisiä moottorikelkoilla. Täällä on talvilomaviikko. Suksilla jäisellä alustalla ei olisi pysynyt pystyssä ja jalkaisin piti olla hyvin varovainen. Ohuen lumikerroksen alla vaani liukas jää, heittämään ihmisen nurin, vähänkin varomattomasta askeleesta. Kellalakin lähtemiseen tarvittiin työntöapua, mutta liikkeelle päästyä, matkanteko oli riemastuttavaa. 

Moottorikelkan ura sunnuntaina 2.3.2014

Latvavesiltä jäät ovat murtuneet, kun vesi alta on paennut voimalaitoksen juoksutuksen vuoksi. Jää

muodostaa monenlaisia "veistoksia" veden pinnan laskiessa. 

Yli viisikymmentä vuotta sitten järven pohjaan jäänyt kanto on saanut jääkruunun. 

Iso kivi on kun puhkeamassa kukkaan. 

 

Joki on tyhjenemässä vedestä. Jäälautat halkeilevat ja nousevat pystympää, sitä mukaa, kun veden pinta laskee. 

Sillan alla on ohut jää tänä talvena.